Aalto Marja Missä on tahto, siellä on tie.

Kaikki lentoasemat ovat lentopaikkoja, kaikki lentopaikat eivät ole lentoasemia

  • Norjassa ja Ruotsissa alueellisen lentoliikenteen kasvu on perustunut pääosin suoriin yhteyksiin.
    Norjassa ja Ruotsissa alueellisen lentoliikenteen kasvu on perustunut pääosin suoriin yhteyksiin.

Suomen kieli on välillä pirullinen ja aiheuttaa monta mutkaa. Rikas kieli on useimmiten rikkaus ja englannin kaltaiset köyhät kielet tuntuvat kovin tylsiltä. Terminologisiin kynnyksiin kielessä on nyt kuitenkin kompastumassa Suomen lainsäätäjä ja kielellistä rikasta ilmaisua käyttäen; nyt ”sahataan omaa oksaa” tai ”ollaan ampumassa omaan jalkaan”.

Sisäministeriössä ollaan tarkentamassa Rajavartiolaitoksen, poliisin ja Tullin (PTR) yhteistyön koordinointia ja tehtävien jakoa eri rajantarkastuspisteillä. Tämä työ on hyvää ja tarpeellista, koska näistä kolmesta kuka tahansa voi hoitaa rajamuodollisuuksia keskinäisesti työnjaosta sopien. Samassa yhteydessä ollaan kuitenkin esittämässä uusjakoa Suomen lentoasemien määrittelystä rajanylityspisteinä.  Esityksen alku kuuluu: ”Helsinki-Vantaa on rajanylityspaikkana toimiva kansainvälinen lentoasema. Muita rajanylityspaikkoina toimivia lentopaikkoja ovat….

Muulla lentopaikalla tarkoitetaan lentopaikkaa (kansankielisesti  puhutaan niin sanotuista ”korpikentistä”), jolla ei ole pysyvästi järjestettyjä ilmaliikennepalveluita. Lentopaikalla käsitetään tällä hetkellä esimerkiksi Ylivieskan lentopaikkaa ja tulevaisuudessa mahdollisesti Seinäjoen Rengonharjua, jolla lentoasematoiminta lakkaa vuoden lopussa.

Lentoasema on lentopaikka, jolla on pysyvästi järjestetyt ilmaliikennepalvelut ja jolla on oikeus harjoittaa lentoasematoimintaa. Kärjistäen ymmärrettävään muotoon: Lentoasema menettää ”olemassaolonsa” maailman kartalla mikäli se menettää kansainvälisen lentoaseman statuksensa. ”Muu lentopaikka” ei täytä lentoaseman määritteitä, eikä se pysty harjoittamaan saati kasvattamaan kansainvälisiä lentoyhteyksiä.

Mikäli uusi asetus menisi tällaisena läpi, jäisi Suomeen ainoastaan yksi ainoa kansainvälinen lentoasema; Helsinki-Vantaa.  Onko Suomella todella varaa tähän?

Finavia ei ole peitellyt omaa strategista tahtoaan keskittää kaikki Suomen ilmaliikenne kulkemaan Helsinki-Vantaan kautta ja supistaa lentoasemaverkostoa kotimaassa. Helsinki-Vantaa keskittämispolitiikka on ollut oikea aikakaudella, jossa Suomessa on systemaattisesti kehitetty maan lentoliikennettä ja rakennettu päälentoasemaa Aasian kauttakulkuliikenteen syöttöasemaksi sekä yhteyspisteeksi Euroopan ja Aasian välille. Tässä on onnistuttu ja Finnairin kuljettamista (2014) noin 1,7 miljoonasta Aasian matkustajasta Helsingin läpi virtaa 99% prosenttia pysähtymättä lainkaan Suomeen. Nyt uuden ”ensimmäisenä Euroopassa” A350-koneen myötä toivotaan Finnairille myötätuulta sekä vähintään 18% kasvua Aasian matkustajavirtoihin.

Keskittämispolitiikan aika sen sijaan on ohi - aika aikaansa kutakin. Kansallinen kilpailukyky ja elinkeinoelämä tarvitsee suorat kansainväliset yhteydet sekä hyvän saavutettavuuden sinne missä Suomen kilpailukyky rakennetaan ja vienti vetää. Toimiva lentoliikenne ja kansainväliset lentoasemat ovat olennainen osa tätä infrastruktuuria. Naapurimaat antavat hyvän esimerkin kilpailukyvyn ja elinkeinoelämän nostosta lentoliikennettä kehittämällä. Lentoliikenteen kasvu Ruotsissa ja Norjassa on saavutettu alueellisilla lentoasemilla suorien kansainvälisten yhteyksien kautta, eikä se ole vienyt maan päälentoasemilta niiden kilpailukykyä vaan päinvastoin tukenut sitä. 

Se, että Suomessa olisi vain yksi virallinen kansainvälinen lentoasema ja 23 muuta lentopaikkaa (joita nyt muuten Suomessa on noin 60) on ajatuksena absurdi. On mahdollista, että lainsäätäjälle on tässä sattunut vain ajatuskatkos terminologian osalta (rikkaan kielen haaste), mutta sitä suuremmalla syyllä asia on nostettava keskusteluun. On ymmärrettävä miten kauaskantoiset seuraukset yhdellä ainoalla sanalla lauseessa voi olla, varsinkin mikäli sana on kirjoitettu asetukseksi osana kansallista lainsäädäntöä.

Tavalliselle Meikäläisen Matille ja Maijalle se nyt ole niin tarkkaa puhutaanko lentoasemasta, lentokentästä vai lentopaikasta – yhtä kaikki, jos sieltä lentoon lähdetään ja sinne laskeudutaan. Ilmailijalle ja lentoyhtiölle, joka suunnittelee lento-operaatiota Suomeen, asialla on erittäin suuri merkitys.

Kaupallinen lentoliikenne Kanarian saarille voi saapua ja lähteä vain ensisijaiselta kansainväliseltä lentoasemalta. Lentoasemalta, jolla on oltava lentoaseman hyväksyntätodistus (=toimilupa, jonka Trafi myöntää ja jota se valvoo). Suomenkin ilmailussa on sitouduttu ICAOn siviililentoliikenteen lentoasematoimintaa maailmanlaajuisesti määräävän ohjeistuksen noudattamiseen. Näistä yksi on jo vuonna 1944 allekirjoitetun Chicagon Konvention Artikla 10 perustuva määräys, jossa jokaisen valtion tulee kansallisesti antaa kaupallisille kansainväliseen liikenteeseen tarkoitetuille kentilleen status; kansainvälinen lentoasema. Mikäli Suomen lakiin nyt kirjattaisiin yksi ainoa kansainvälinen lentoasema, ei Kanarialle enää lähdettäisi mukavasti kotikentältä vaan jokainen aurinkoon hamuava suomalainen nousisi koneeseen Seutulasta – matkattuaan sinne ensin puoli vuorokautta maata pitkin.

Määräys on määräys. Suomen Ilmailukäsikirjassa (AIP = Aeronautical Information Publication) kirjatut ohjeet Suomeen saapumisesta ja Suomesta poistumisesta antavat tarkat ohjeet Suomeen lentoa suunnitteleville lentoyhtiöille. AIP Suomi määrittelee selkeästi, että Ilma-aluksen, joka laskeutuu Suomen alueelle tai lähtee Suomen alueelta, on ensimmäisenä laskeutumispaikkanaan tai viimeisenä lähtöpaikkanaan käytettävä ensisijaista kansainvälistä lentoasemaa.

Ensisijaisia kansainvälisiä lentoasemia vielä tänään ovat:

Enontekiö (EFET), Helsinki-Vantaa (EFHK), Ivalo (EFIV), Joensuu (EFJO), Jyväskylä (EFJY), Kajaani (EFKI), Kemi- Tornio (EFKE), Kittilä (EFKT), Kokkola-Pietarsaari (EFKK), Kuopio (EFKU), Kuusamo (EFKS), Lappeenranta (EFLP), Maarianhamina (EFMA), Oulu (EFOU), Pori (EFPO), Rova- niemi (EFRO), Savonlinna (EFSA), Seinäjoki (EFSI), Tampere-Pirkkala (EFTP), Turku (EFTU), Vaasa (EFVA) ja Varkaus (EFVR).

1.1.2016 alkaen lista olisi seuraava:

Helsinki-Vantaa (EFHK)

Alueellisten lentoasemien statusmuutos ”muu lentopaikka” määritteen alle veisi pohjan Suomen elinkeinoelämältä jälleenkasvaa talouselämältään kestäväksi ja vahvaksi talousmaaksi. Suomen liikennelentoasemilla tuleekin säilyttää niiden kansainvälinen lentoasema -status, eikä Suomea saa asettaa asemaan, jossa sen kilpailukyky ja saavutettavuus ovat vakavasti uhattuina.

Vahinkoa ei ole vielä tapahtunut, kannusta saatiin kiinni ajoissa. Nyt tästä selvitään vielä pelkät roiskeet pyyhkimällä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Kirjoitus oli hyvä ja mielenkiintoinen. Mihin asetukseen tarkalleen viittaat kirjoituksessasi ? Tai mikä esitys on kirjoituksen innoittaja ?

Käyttäjän AaltoMarja kuva
Marja Aalto

Valtioneuvoston asetus rajanylityspaikoista 901/2006 ja sen muutoksesta annettu esitysluonnos https://www.intermin.fi/download/62124_VNAryp_aset...
Toivottavasti linkki toimii.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Olipa oudosti kirjoitettu.

Pykälän kuusi ensimmäisessä kappaleessa kirjoitettiin todellakin esim Oulusta vain lentopaikka mutta sitten viimeisessä täten 'Enontekiön, Helsinki-Malmin, Helsinki-
Vantaan, Ivalon, Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kittilän, Kuusamon, Lappeenrannan,
Maarianhaminan, Oulun, Rovaniemen, Turun ja Vaasan lentoasemat,"

Yksityisessä lentotoiminnassa puhutaan sitten selvästi lentoasemista. Kaupallisella puolella lentopaikasta. Hassusti kirjoitettu mutta tällä todellakin alleviivataan Helsinki-Vantaan erityisasemaa Suomessa. Eli todellakin on tehthty tietty poliittinen päätös lentostratergian toteuttamisesta.

Muuten tuolla mainittiin pariin kertaa myös Helsinki-Malmi jonka päällä nyt vain leijuu kirves eli on lakkautusuhan alla. Mikä vain alleviivaa sitä ettei noita kenttia statusta nyt tarvitse mihinkään asetukseen laittaa .

Antti Palsola

Kannattaa lukea myös esitysluonnokseen liittyvä muistio: http://www.intermin.fi/download/62125_VNAryp_muist.... Sen sivulla 2 todetaan mm.: "Kansainvälisen lentoaseman ja muun lentopaikan määritelmillä on merkitystä ainoastaan rajatarkastusmenettelyiden ja liikennepaikan pitäjän velvoitteiden kannalta. Määritelmillä ei ole vaikutusta siihen, mitä lentoja kyseisen lentoaseman kautta voi kulkea, koska kaikki 6 §:ssä säädetyt lentoasemat säilyisivät edelleen rajanylityspaikkoina."

Muistiossa on myös selvitetty, miten nämä menettelyt ja velvoitteet käytännössä eroavat "kansainvälisellä lentoasemalla" ja "muulla lentopaikalla". Kannattaa myös huomata, että asetuksessa "muulla lentopaikalla" tarkoitetaan nimenomaan Schengenin rajasäännöstössä, ei ilmailulaissa määriteltyä lentopaikkaa.

En siis aivan allekirjoita sitä, että tämä asetusmuutos estäisi suorat ulkomaanlennot maakuntakentiltä. Siihen, onko valtiolla, Finavialla tai jollain muulla toimijalla muutoin tällaisia pyrkimyksiä, en ota kantaa.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Eli koska Helsinki-Vantaa on lentoasema missä EU-ulkopuoliselle ulkomaanliikenteelle on oma erillinen alueensa siksi sitä kohdellaan poikkeavasti tässä asetuksessa.

Eli kuten tekstissä lukee 'Käytännössä kansainväliset lentoasemat ovat sellaisia lentoasemia, joilla on säännöllistä, ulkorajan ylittävää lentoliikennettä ja joilla rajavartijat ovat jatkuvasti paikalla."

Ok.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Suomessa voidaan ja siksi myös tehdään aivan idiomaattisia päätöksiä. Näin tavallinen Taavi kuitenkin toivoo, että Finavian intohimot liiskattaisiin yleisen Suomen edun alle.

Asuntojen rakentaminen Malmin lentokentälle on erittäin lyhytnäköistä ja ns. oman oksan sahaamista altaan. Ensinnäkin alue on suota ja paaluttaminen nostaa asuntojen hinnat erittäin korkealle. Toiseksi hyvin pian tulevaisuudessa pääkaupunkiseutu tarvitsee kipeästi lentokenttää, jota hiljaiset lyhyen matkan eli Euroopan koneet voivat käyttää.

Lasse Minkkinen

Oiva kirjoitus, ihankuin Marja itse olisi ilmailun harrastaja tai ammattilainen... Itse, käyttääkseni tarkkoja virallisia termejä, olen yleisilmailija (lentäjä)ja operoin pääsiassa MALMIN LENTOASEMALTA. Malmi oli myös KANSAINVÄLINEN LENTOASEMA ennen HKI-Vantaata. Sieltä operoidaan edelleenkin ulkomaille, mutta kaupallista matkustajaliikennettä (eikä isommin rahtiliikennettä) siellä ei enää ole. MUTTA tulee olemaan kun uusi lentoyhtiö Go!Aviation aloittaa matkustajalennot maaliskuussa 2016.Malmi pysyy edelleen YLEISILMAILUKENTTÄNÄ, koska toiminta tulee jatkumaan AIKATAULUTTAMATTOMANA LENTOASEMANA. Ehkä EFHF saa sitten takaisin entisen kansainvälisen lentoaseman statuksensa. Jos Mathias Rustilla olisi ollut maksava kaveri mukanaan v. 1988, kun hän lensi Malmilta Moskovan Punaiselle torille, niin sinä päivänä Malmin letoasema olisi ollut kansainvälinen...mutta lensi piru yksin. NYT Malmin lentoasemaa uhkaa muuttuminen LENTOPAIKAKSI ja myöhemmin uudeksi "halpojen" asuntojen kaupunginosaksi, mikäli(koska) JUSSI PAJUNEN, JAN VAPAAVUORI, PAULA RISIKKO JA SOILE SUONOJA eivät välitä kansan ja helsinkiläisen enemmistön mielipiteistä säilyttää Malmi lentokenttänä.Tervetuloa jäseneksi Malmin lentokentän Ystävät ry:hyn Marja. Olen YLEISILMAILIJA ja kotikenttäni on MALMIN LENTOKENTTÄ. Koska lentämiseeni ei liity kaupallisia tarkoitusperiä, kuuluun siihen n. 30%:n porukkaan, joita Malmilla voidaan kutsua myös HARRASTEILMAILIJOIKSI. Tai "VIIHDEILMAILIJOIKSI", niin kuin OSMO SOININVAARA asian kiteytti perustellessan kantaansa Malmin lentoaseman hävittämiseksi asuntorakentamisen tieltä. En kuitenkaan ole viihdeilmailija, mieluummin vaikka AIKUISVIIHEILMAILIJA,kun ikääkin on jo enemmän kuin K-18...

Toimituksen poiminnat